Länsimaiden Venäjää vastaan kohdistamia pakotteita on kuvailtu ennennäkemättömän koviksi.
Euroopan unioni, Yhdysvallat, Britannia ja Kanada ovat vastanneet Venäjän sotatoimiin Ukrainassa jo useilla pakotteilla.
Pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin kohdistuvilla pakotteilla Venäjää pyritään eristämään kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä, tuonti- ja vientirajoitukset puolestaan iskevät Venäjälle tärkeisiin tuotteisiin.
Maanantaina länsimaiden pakotteet näkyivät pörsseissä ympäri maailman ja ruplan kurssi romahti ennätysalas.
Pakotteet iskevät väistämättä myös länsimaihin itseensä. Kysyimme asiantuntijoilta, miten tilanne näkyy Suomessa.
1. Suomalaisyritykset kärsivät kolmea kautta
Suomessa on noin 2000 Venäjän-kauppaa tekevää yritystä. Tullin arvion mukaan niistä noin 500 käy vientikauppaa pakotteiden alaisilla tavaroilla.
Pakotteet osuvat suoraan tai välillisesti kaikkiin yrityksiin, joilla on Venäjän-kauppaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton elinkeinopolitiikasta ja EU-vaikuttamisesta vastaava johtaja Petri Vuorio.
– Kolme suurinta vientiartikkelia ovat koneet ja laitteet, kemianteollisuuden tuotteet sekä metsäteollisuus ja paperituotteet, Vuorio sanoo.
Vuorion mukaan pakotteet iskevät suomalaisyrityksiin ainakin kolmella tavalla.
Välitön, jo nyt nähty vaikutus on ruplan arvon voimakas heikkeneminen, mikä heikentää venäläisten ostovoimaa.
Toinen osa-alue ovat EU:n ja lännen asettamat vientirajoitukset, jotka osuvat myös osaan suomalaisyrityksistä.
Vientikieltoja ja -rajoituksia kohdistuu esimerkiksi öljynjalostukseen käytettäviin tuotteisiin ja teknologioihin, lentokoneisiin ja niiden varaosiin sekä niin sanottuihin kaksikäyttötuotteisiin, jotka soveltuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön.
Kolmantena ovat pankkien rahaliikenteeseen kohdistuvat pakotteet, jotka voivat hankaloittaa kaikkien Venäjän-kauppaa käyvien yritysten toimintaa.
– Jos raha ei liiku, voi suomalaisfirmojen liiketoimintaa pysähtyä, vaikka vientirajoituksia ei olisi, sanoo tutkija Birgitta Berg-Andersson Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
Pakotteiden vaikutus ei välttämättä koko maan taloudelle ole suuri, mutta yksittäisiin yrityksiin se voi iskeä kovaakin, Berg-Andersson sanoo.
Esimerkiksi puunkäsittelykoneita valmistavan Rauteen liikevaihdosta noin puolet tulee Venäjän-viennistä. Yritys kertoi Kauppalehdessä perjantaina, että pankkipakotteet ovat jo vaikeuttaneet sen toimintaa.
Myös Finnairin osake oli maanantaina syöksylaskussa Helsingin pörssissä. EU on sulkenut ilmatilansa venäläiskoneilta ja maanantai-iltapäivänä Venäjä vastasi kieltämällä Suomen ja 35 muun maan lennot ilmatilassaan.
2. Yritykset saattavat siirtää tuotantoaan Venäjältä
Ruplan rajulla pudotuksella on negatiivisia vaikutuksia Venäjällä toimiviin suomalaisyrityksiin ja yrityksiä saattaa poistua Venäjän-markkinoilta. Näin arvioi Suomen Pietarin-konsulaatin Team Finland -erityisasiantuntija Henri Riihimäki Ylelle.
Riihimäen mukaan vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta yritykset tekevät varmasti johtopäätöksiä kukin tahollaan.
Varotoimia on jo nähty: Nokian renkaat on alkanut kuljettaa renkaita pois Venäjältä. Tällä yritys varautuu siihen, että pakotteet myöhemmin vaikeuttaisivat renkaiden toimitusta asiakkaille. Suurin osa yrityksen renkaista valmistetaan tällä hetkellä Venäjällä.
Suomen pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo myös työllisyysnäkymien heikentyneen, etenkin sellaisissa yrityksissä, joilla on Venäjä-kytkös.
– Odottaisin tilanteen näkyvän jollain aikavälillä ennen kaikkea niiden yritysten työllisyydessä, joilla on ulkomaankauppaa tai jotka toimivat Venäjällä, Obstbaum sanoo.
3. Hintoihin nousupaineita, talouteen epävarmuutta
Kansainvälisillä markkinoilla on sodan alussa nähty nousua energian, maakaasun, öljyn ja esimerkiksi viljan hinnoissa. Nousupaineet voivat näkyä viiveellä energian ja elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa myös Suomessa, sanoo Suomen pankin Meri Obstbaum.
– Inflaatio on jo ennen sotaa kiihtynyt voimakkaasti sekä Euroopassa että Suomessa nimen omaan energian hintojen nousun kautta. Uuden kriisin puhkeaminen voi pitkittää korkeiden hintojen aikaa tai jopa entisestään nostaa niitä, Obstbaum sanoo.
Pitkällä aikavälillä sota tuo talouteen ennen kaikkea epävarmuutta. Se voi hidastaa yritysten investointeja ja lykätä kuluttajien isoja talouspäätöksiä – ja sitä kautta talouskasvua.
– Yleisten talousvaikutusten kautta tilanne heijastuu koko elinkeinoelämään. Tämä on hiekkaa meidän käynnissä olevan talouskasvumme rattaisiin, sanoo EK:n Petri Vuorio.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi sunnuntaina Ylen pääuutislähetyksissä, että sota ja pakotteet romahduttavat Venäjän talouden.
Vaikka epävarma tilanne heijastuu talouteen sekä Suomessa että globaalisti, vaikutusta ei pidä ylidramatisoida, sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
– Vaikutus ei ole mitäänsanomaton, mutta ei myöskään sama kuin jos Kiinan talous romahtaisi. Venäjä ei ole taloudeltaan maailman suurimpien joukossa, von Gerich sanoo.
Voit keskustella aiheesta 1.3. klo 23 saakka.
Lue myös: