Ulkomaalaiset haalivat kiinteistöjä

Ulkomaiset sijoittajat tekivät viime vuonna Suomessa 64 prosenttia suurista kiinteistökaupoista. Asuntomarkkinat sen sijaan ovat vielä suomalaisten toimijoiden hallussa.

Ulkomaisostajat suosivat kasvukeskusten liikekiinteistöjä, joista on myös helppo saada rahansa pois.

| Päivitetty

Ulkomaiset sijoittajat jatkavat aktiivisesti kiinteistöjen haalimista Suomessa. Vuonna 2007 Suomen markkinoille tuli parikymmentä uutta kiinteistösijoittajaa.

Kiinteistötalouden instituutin KTI:n tilastojen mukaan suomalaisten sijoittajien tekemät suurkaupat vähenivät viime vuonna selvästi, vaikka kauppojen kokonaismäärä kasvoi.

– Ulkomaalaisten kiinnostus jatkuu kovana. Tulijoita on enemmän kuin lähtijöitä, sanoo KTI:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva.

Uutta on, että enää ulkomaisten sijoittajien kaupat eivät suuntaudu ainoastaan yhteen suuntaan. Viime vuonna nähtiin kaksi merkittävää poistumista, kun Northern European Properties ja brittiläinen Doughty Hanson myivät isot omistuksensa Suomessa.

Kiinteistökonsultointia tekevän Newsecin varatoimitusjohtajan Juhani Reenin mukaan poistumiset eivät tarkoita, että Suomesta haluttaisiin pois.

– Poistumiset kertovat siitä, että tänne muutama vuosi sitten tulleet ovat tehneet hyvän tilin ja haluavat rahastaa sen, Reen sanoo.

Kalevan mukaan suomalainen kiinteistömarkkina on siirtynyt kansainvälistymisessään uuteen vaiheeseen, jossa ulkomaalaiset tekevät sijoituksia ja realisoivat niitä, kun näkevät sen järkeväksi.

Ulkomaisilla sijoittajilla olisi Kalevan ja Reenin mukaan kiinnostusta myös asuntoihin, mutta toistaiseksi ne eivät ole saaneet jalkaansa tavallisten kansalaisten kotien ovenrakoon.

Suomalaiset suurtoimijat VVO ja Sato ovat aggressiivisesti puolustaneet asemaansa asuntomarkkinoilla eivätkä ulkomaalaiset ole toistaiseksi löytäneet sopivia myyjiä.

Ainoa merkittävä ulkomaille mennyt asuntopotti oli UPM:n myymät 2 000 asuntoa. Ne osti viime vuonna tanskalnen kiinteistösijoitusyhtiö Waterhouse Real Estate.

Suomen asuntomarkkinat ovat suursijoittajille ongelmalliset, koska asuntojen omistus on hajaantunut.

Satojen tai tuhansien asuntojen potin saadakseen sijoittajan pitäisi käytännössä ostaa VVO, Sato tai YH. Toinen vaihtoehto on päästä kiinni kuntien omistamiin asuntoihin.

Asuntosijoittamisen hallinnointi on toimitilahallinnointia työteliäämpää. Asuntoihin liittyvä mahdollinen yhteiskunnan sääntely on myös vaikuttanut siihen, että asuntokiinteistöihin sijoittaminen ei ole yhtä kansainvälistä kuin muut kiinteistömarkkinat.

Asuntomarkkinoiden kotimaiset toimijat eivät voi kuitenkaan ruveta lepäämään laakereillaan, vaikka ne ovat toistaiseksi puolustautuneet hyvin ulkomaalaisten hyökkäysyrityksiltä.

– Asuntomarkkinoille on tulossa kotiläksynsä tehneitä kansaivälisiä sijoittajia, lupaa Reen, joka konsultoi ulkomaalaisyrityksiä aikeissaan.

Reen sanoo, että luottokriisi ei ole vähentänyt ulkomaisia kiinteistösijoittajia, mutta se on muuttanut näiden keskinäisiä voimasuhteita. Lainarahan kallistuminen on karkottanut raskasta velkavipua käyttäneet toimijat, ja omalla pääomalla toimivat sijoittajat ovat nousseet vahvaan asemaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?