Koronavirus ei koettele ankarasti vain yli 70-vuotiaita riskiryhmäläisiä, vaan viruksen aiheuttamaan covid-19-infektiotautiin on Suomessakin kuollut yksittäisiä 20–30-vuotiaita nuoria aikuisia.
– Yksittäisiä tapauksia on ollut, HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo Ilta-Sanomille.
Järvinen muistuttaa, että kansainvälisesti on kuvattu vaikeita tehohoitoon johtaneita taudinkuvia nuorilla aikuisilla ja kuolemantapauksiakin.
– Ne ovat toki harvinaisia, mutta niitäkin ilmaantuu, kun sairastuneita on riittävästi. HUSin alueellakin on ollut vuodeosastolla alle 30-vuotiaita koronapotilaita, eli tauti voi olla tosi kova kenelle tahansa. Yleensä voimakas hengenahdistus on sairaalaan tulon syy, Järvinen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilta selviää, että keskiviikkona julkistettujen lukujen perusteella Suomessa on menehtynyt koronavirukseen kaikkiaan seitsemän alle 50-vuotiaista henkilöä.
Alle 50-vuotiaiden ikäryhmistä 20–29-, 30–39- ja 40–49-vuotiaissa on kaikissa todettu Suomessa 1–4 kuolemantapausta. Kun kyseessä on alle viisi menehtynyttä, THL ei yksityisyydensuojan perusteella kerro tarkkaa lukumäärää.
Lasten ja nuorten koronavirustautiin liittyviä kuolemia ei ole Suomessa todettu ensimmäistäkään.
Koronavirus on vaatinut Suomessa keskiviikkona julkistettujen lukujen mukaan 408 ihmisen hengen, ja näistä oli THL:n tartuntatautirekisteriin kertynyt tietoa 401 kuolleesta.
Kuolleista 48 prosenttia oli miehiä ja 52 prosenttia naisia. Kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta. Mediaani-ikä tarkoittaa, että puolet kuolleista on vanhempia ja puolet nuorempia.
Kuolleista yli 95 prosentilla oli yksi tai useita perus- tai pitkäaikaissairauksia kuten vaikea sydän- tai verisuonitauti, verenpainetauti, diabetes, astma tai muu vakava keuhkosairaus tai maksan tai munuaisten vajaatoiminta.
Se tarkoittaa sitä, että Suomessa tautiin on kuollut alle 20 niin sanottua perustervettä, joilla ei ole ollut diagnosoitua pohjasairautta.
Perussairauksien hurjasta osuudesta huolimatta Järvinen ja THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen sanovat, että ikä on kuitenkin suurin yksittäinen ja merkittävin tekijä koronakuolleisuudessa. Kun ikään lisätään perussairaus, riski vain kasvaa.
Koronatestausta Espoossa syyskuussa 2020.
– Jos katsotaan HUSin alueelta, niin 45 prosenttia kuolleista on tullut hoivakodeista ja 40 prosenttia terveyskeskussairaaloista, joissa on etupäässä iäkkäitä potilaita. 14 prosenttia on kuollut HUS-sairaaloissa eli käytännössä tehohoidon piirissä, Järvinen tarkentaa.
HUSin alue peilaa vahvasti koko Suomen lukuja, sillä lähes 77 prosenttia Suomen kaikista koronakuolemista – enemmän kuin kolme neljästä – on tullut Uudenmaan alueelta.
Järvinen viittaa myös Yhdysvalloissa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa tutkittiin riskiä kuolla positiivisen koronatestituloksen jälkeen.
Lähes 89 000 testatun joukosta löydettiin 10 131 positiivista testitulosta. Kolme viikkoa positiivisen testituloksen jälkeen alle 50-vuotiaista ei ollut menehtynyt käytännössä kukaan, 50–64-vuotiaista oli kuollut alle viisi prosenttia, 65–79-vuotiaista noin 15 prosenttia ja yli 80-vuotiaista jo lähes 30 prosenttia.
Tutkimus osoittaa Järvisen mukaan, että riski kasvaa iän myötä ”aika lailla”.
– Koronakuolleisuus lähtee yli 50-vuotiaissa hiljalleen nousuun ja yli 70-vuotiaissa jo jyrkkään nousuun. Jo ikä yksistään nostaa kuolleisuutta huomattavasti, ja 80 vuotta täyttäneillä alkaa olla jo perussairauksiakin. On aika harvinaista, jos mitään perussairautta ei siinä iässä ole, Peltonen lisää.
HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen, että nuoria kuolonuhrejakin voi tulla, jos sairastuneita on riittävästi.
Peltonen lisää, että koronakuolemissa menetetään ikäihmisten osaltakin useita elinvuosia.
– Usein ajatellaan, että 80-vuotiaat alkavat olla jo elinkaarensa lopussa, kun vastasyntyneiden elinajanodote on miehillä noin 80 ja naisilla noin 84 vuotta. Jos ihminen selviää 80 vuoden ikään, niin hänen elinajanodotteensa on kuitenkin vielä lähes 10 vuotta, Peltonen huomauttaa.
Asiantuntijoiden viesti on selvä: kun sairastumisia tulee lisää, myös kuolleita tulee lisää.
– On jonkin verran puhuttu, olisiko tauti muuttunut vähän lievemmäksi. Ymmärtääkseni isoa muutosta ei ole tapahtunut. Havainnointiharha johtuu siitä, että keväällä tunnistettiin vain vakavat tapaukset. Nyt kun testataan paljon, niin tunnistetaan ne lievemmätkin tapaukset, Peltonen sanoo.
Suomessa eletäänkin nyt ratkaisevia aikoja koronan leviämisen estämiseksi.
Esimerkiksi Brasiliassa koronakuolleisuus on kasvanut hallitsemattomasti, ja käyttöön on ollut pakko ottaa väliaikaisia hautapaikkoja.
Ennakkotietojen mukaan rokote voi saapua vähitellen jo alkuvuodesta Suomeen. Kiristyneitä rajoituksia pitää silti juuri nyt noudattaa.
– Niissä maissa, joihin korona on iskenyt kovalla voimalla, sairaanhoito on heikentynyt ja tauti on mennyt läpi koko yhteisön. Samoja viitteitä on vähän meillä. Koko Suomi on mennyt tartuntojen määrässä ylöspäin, ja tautia esiintyy lähes kaikkialla. Jos emme nyt saa tartuntamääriä kääntymään laskuun, onnistuminen myöhemmin on entistä hankalampaa. Nyt ihmisten täytyy terästäytyä, Järvinen vaatii.
